Voiko tulevaisuutta tutkia tanssimalla?
Tanssi avaa yhteyden kehossa olevaan tietoon.
Olen keskellä liikettä. En oikeastaan tiedä, minne se on minua viemässä. Se ei haittaa, koska olen turvassa ja luotan. Voin jatkaa liikkeen kanssa sen osoittamaan suuntaan.
Ajattelen toivomaani tulevaisuutta. Ihmiskunnan, ja omaanikin. Mihin suuntaan olemme menossa, minne minä? En tiedä, ja se on ihmeellinen tunne, elävä ja vapaa. Aivan kuin olisin irrottautumassa tietämisen tilasta ja hyppäämässä toisenlaiseen, kevyempään ja kauniimpaan.
Uskaltaisinko?
Päätän uskaltaa. Nyt hyppään.
Tanssi — hyppy tuntemattomaan?
Ei-tietämisen tilassa
Nyt olen täällä. Paikassa, jossa vastauksia ei ole, ne löydetään. Toiset etsivät niitä omiin kysymyksiinsä, osa yhteisiin, hyvä niin. Kaikenlainen kysyminen on täällä ookoo.
Kuulen äänen. Se on avoin ja kirkas kuin kuva. Se ei ohjaa, vaan kysyy, ja tällainen kysymys sillä nyt on:
— Miten voisit yllättää itsesi tässä, tämän äärellä, siinä missä olet?
Näen edessäni tanssisalin seinän. Painan korvani siihen ja kuuntelen. Viereisen salin biitti saa sen tärisemään. Seinä värähtelee, kun kosketan sen elävää pintaa. Alan piirtää kaarta, niin laajaa kuin käteni ylettää.
Tunnen seinän koko kehollani nyt, sen vakauden ja pohjan, sen pysyvyyden, ja ymmärrän tarvitsevani sen.
Se on ehkä raja, ehkä joku, ehkä ryhmä, joka katsoo samaan suuntaan ja tanssii nähdäkseen pidemmälle ja syvempään, kohti sitä, mitä ei vielä ole, mutta joka jo jossain edessäpäin odottaa ja yhdessä luodaan.
Tiedätkö, mitä kaikkea sinussa on?
Tietoa kehon avulla, sen kautta
Musiikki vaihtuu, se on nyt kiinteämpää, selvempi rajoissaan. Olen tässä, nyt. Annan itseni kallistua kohti seinää, käsi edellä. Seinä pysäyttää liikkeen, käteni palauttaa minut takaisin. Kaadun uudestaan, sitten käsi, seinä, sama pystyyn pongahtaminen.
Mitä tämä on, minä kysyn, ja kehoni vastaa:
Se on toinen, joka vastaa siihen, kun päästää itsensä putoamaan eikä pane vastaan. Toinen ajatus, toinen näkökulma, toinen ihminen. Niin. Tällaista on, kun saa vasteen sille, mitä tekee, mitä kohti katsoo ja mille antautuu. Tällainen on inhimillisen liikkeen antama palaute. Tällainen on tuki, sen kokeminen.
Pääni täyttyy ajatuksista, sydän tulvillaan tunteita. Kiitollisuus, ilo, pakahtuminen. Tällaistakin sitten. Miten voisin ottaa tämän uuden tiedon mukaani, osaksi arkista elämääni, mietin.
Tulevaisuusajattelua tanssien
Edessä kuvattu hetki tapahtui tällä viikolla. Olin esitystaiteen keskus Eskuksessa Helsingin Suvilahdessa. Työpajassa, jonka teema oli Tulevaisuusajattelua tanssien.
Pajan veti ennakoinnin johtava asiantuntija Mikko Dufva, joka päivätyökseen vaikuttaa Sitrassa. Tekniikan tohtori, rohkea ajattelija.
Kuvaamani hetki kesti vain muutaman minuutin. Itse työpaja oli puolentoista tunnin pituinen. Siinä yhdistyivät tulevaisuudentutkimuksen teoria sekä liike- ja tanssimeditaatiomenetelmä 5rytmiä, josta ei tarvitse tietää enempää, ei muuta kuin että tarkoitus on liikkeen kautta saada yhteys kehossa olevaan tietoon ja sitä kautta siihen, millä on merkitystä.
Esimerkiksi toivottuihin tulevaisuuksiin.
Vapaa liike, aallot.
Taustalla tutkimusviitekehys
Tarkastelimme työpajassa tulevaisuutta kahdesta viitekehyksestä: antisipaatioteorian ja tulevaisuustietoisuuden. Ne ovat molemmat tulevaisuudentutkimuksen teoreettisia malleja.
Olen itsekin perehtynyt tulevaisuustietoisuuden ulottuvuuksiin osana opintojani Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Voit lukea teoriasta lisää tästä.
Työpaja oli osa viiden pajan sarjasta, joista itse osallistuin neljään. Lisätietoa niiden tarkemmasta sisällöstä voit lukea täältä.
Tietoisen liikkeen iloa ja voimaa Tulevaisuusajattelua tanssien -työpajassa.
Työpajojen tärkein anti itselleni
Mikä sitten oli pajojen tärkein anti itselleni?
Ensinnäkin sain valtavan arvokasta tietoa itsestäni ja suhteestani muihin.
Toiseksi tulevaisuususkoni vahvistui ja löysin innostavia reittejä toivottuihin tulevaisuuksiin.
Kolmanneksi “kanava” aukesi ja kirjoitustyöni lennähti niin sanotusti nextille levelille (siitä lisää tuonnempana!).
Neljänneksi ymmärrys oman mieleni rajoitteista ravisteli ajatteluani.
Viidenneksi opin — kokemalla — uudenlaista ennakointimenetelmää: kehollista. Niin inspiroivaa!
Tärkeintä oli ehkä kuitenkin se, että sain tilan olla juuri sellainen kuin olin, ilman että kokisin jonkun muun eleillänsä tai ilmeillänsä sanovan ei noin, et voi, et saa olla niin tuollainen, lopeta!
Päin vastoin sain olla juuri niin tuollainen — ja vielä enemmän. Sain singahtaa sfääreihin ja sukeltaa syvyyksiin. Lumoutua ja syventyä, haltioitua ja itkeä, kokea ja luoda keholla.
Miten ihmeellinen paikka! Mikä vapaus ja rajaton yhteys! Tietämisen ja ei-tietämisen tila, ja niiden välistä esiin purskahtava elävyys ja voima! Ja kaiken takaa hiljalleen hahmottuva luovan todellisuuden kaava:
Luotava, luovuttumassa.
Uusi, uudistuva.
Ennennäkemätön ja -kokematon.
Lumoava. Häikäisyn kaltainen.
”Kaikki tekstit liikkuvat jatkuvasti toistensa lomitse ja läpi.”
Niinpä vastaus otsikossa esittämääni kysymykseen, voiko tulevaisuutta tutkia tanssimalla, on, että todellakin voi — ja voi, miten rikastavilla tavoilla se ns. perinteisin menetelmin tuotettua ennakointitietoa syventääkään!
Tietämisen ja ei-tietämisen tilat.
5rytmiä-menetelmän viisi vaihetta:
Flowing.
Staccato.
Chaos.
Lyrical.
Stillness.
<3
Skenaariot tanssien Tampereella 28.-29.11.2026
Seuraavaksi Mikko vetää viikonlopputyöpajan, jossa luodaan tanssimalla ei sen vähempää kuin skenaarioita. Kyllä, luit oikein. Skenaarioita! Pajan tanssiosuudet fasilitoi sertifioitu 5rytmiä-ohjaaja Laura Aeon.
Jos olet nyt, että WTF?!, ei hätää. Lue tästä raportti viime keväällä vedetystä samanlaisesta pajasta. Tuleva paja on kehitelty versio aiemmasta.
Ja sitten, lopuksi, kaiken kokemani perusteella tämä, Sinulle:
Jos olet kiinnostunut tulevaisuudentutkimuksesta ja haluat kokeilla jotain aivan uutta ennen muita, tämä on kutsu Sinulle. Ilmoittaudu mukaan tästä ennen kuin on myöhäistä, mieluiten än-yy-tee nyt.
Ja vielä muistutukseksi, että ei. Tämäkään ei ole kaupallinen yhteistyö, niin kuin ei ole mikään mukaan, mitä kirjoitan. Jaan tämän puhtaasti oman kokemukseni innoittamana suoraan sydämestäni, koska olet jossain siellä, ehkä seuraajani, ja jos et sattuisi vielä olemaan, niin tässä linkki, verkostoidutaan.
Nähdäänkö marraskuun lopussa Tampereella? Minä olen menossa, oletko Sinä? <3
— Maaretta
Mikko Dufva vetää marraskuussa Tampereella viikonlopputyöpajan Skenaariot tanssien.
Minä, joka kirjoitin kokemuksesta, olen Maaretta, hauska tutustua!
Kirjoitustyöni ohessa pidän organisaatioille suunnattuja työpajoja mm. tulevaisuuskyvykkyyden vahvistamisesta tulevaisuustaitojen avulla. Kokemuksellisuus on työpajojeni ydintä. Lisätietoa alla. <3
Ihanaa syksyä!