Kun kirjoittaja kokee iloa, kirjoitustyö sujuu ja teksti virtaa. On helppo olla ja hengittää. Sisällä kuplii varmuus siitä, että jonakin päivänä tämäkin kirja vielä valmistuu.

Ilo on myös keskeinen syy lukea. Myönteisten tunteiden kokeminen saa meidät tutkitusti paremmalle mielelle. Eläytymällä fiktion kautta jonkun toisen kohtaloihin empatiakykymme vahvistuu. Mikä ilo!

Tutustuttuani aihepiiriin minulle alkoi vähin erin avautua Suomessa eläviin villieläimiin liittyvien uskomusten laajuus. Aivan kuin olisin löytänyt avaimen salattuun aarrearkkuun, joka lymysi syvällä varhaisten esivanhempiemme tekemissä kätköissä, metsien ja järvien ja lumen ja jään syövereissä.