Palautumisapua luonnosta - miksi omaa luontosuhdetta kannattaa vahvistaa?

Alkuun pari kysymystä:

• Stressaannutko arjessa?

• Onko työsi kuormittavaa?

• Kaipaatko keinoja palautumiseen?

Jos yksikään kysymys kolahti, jatka lukemista. Minulla on sinulle hyviä uutisia. Ne koskevat sinua - ja luontoa.

Luonnolla on itseisarvo - se on arvokas sellaisenaan. Sen lisäksi se on elämän edellytys. Ilman luontoa ei maapallolla ole elämää. Luonnon merkitys on korvaamaton ja on ensiarvoisen tärkeää pitää luonnon hyvinvoinnista huolta.

Samaan aikaan luonto voi toimia myös hyvinvoinnin lähteenä. Ytimessä on tällöin ihmisen ja luonnon välinen suhde, luontosuhde.

Mitä on luontosuhde?

Luontosuhteella tarkoitetaan ihmisen yhteyttä ympäröivään luontoon. Siihen kuuluu sekä kehollinen vuorovaikutus luonnon kanssa että luontoon liittyvä tunneside ja kytkös mieleen ja ajatuksiin.

Historiallisesti ihmislaji on elänyt kiinteässä yhteydessä luontoon. Nykymaailmassa moni meistä on kuitenkin aika etääntynyt siitä. Luontosuhteella on tärkeä merkitys hyvinvoinnin kannalta. Luontokokemukset tarjoavat monenlaisia terveyshyötyjä.

Tutkimukset osoittavat, että vahva luontosuhde edistää terveyttä. Luonnossa stressi lievenee ja mieliala kohoaa. Se myös vahvistaa immuunijärjestelmää ja tukee mielenterveyttä.

Luontosuhde ei ole vain yksilöllinen, vaan liittyy myös yhteisöihin ja kulttuuriin. Se on keino edistää tasapainoa modernin elämän pyörteissä.

Mitä enemmän viettää aikaa luonnossa, sitä syvemmin sitä oppii arvostamaan. Ja kun jotain arvostaa, haluaa siitä yleensä myös pitää huolta.

Niinpä luonnosta voimaa ammentava ihminen todennäköisesti toimii luonnon puolesta, sen hyvinvointia vaalien. Hyvinvoiva ihminen hyödyttää myös luontoa.

Tutkittu luonnon vaikutus hyvinvointiin

Luonnon hyvinvointivaikutuksista on viime vuosina julkaistu ennätyksellinen määrä tutkimuksia. Se ei oikeastaan ole ihme – olemmehan osa luontoa ja sieltä alun perin kotoisin. Itse asiassa yksi syy stressiin saattaa piillä juuri siinä, että olemme nykyään luonnosta liian irrallaan.

Siinä missä ennen elimme luonnonkierron mukaan, elämäämme määrittävät nykyään muut asiat. Työmme on yhä teknisempää, olemme yhä enemmän paikoillamme ja useimmiten suurimman osan päivästä neljän seinän sisällä.

Perinteisesti olemme ihmislajina olleet päivät liikkeessä, ulkona luonnossa. Luontosuhde on muuttunut, eikä ihme, että moni kokee toimistotyön uuvuttavana. Onhan se aivan erilaista kuin mihin lajina olemme tottuneet.

Miten luonto vaikuttaa ihmiseen ja tukee hyvinvointia?

Tutkimusten mukaan monellakin tavalla. Yksi luonnon terveysvaikutusta koskevista yhteenvedoista koskee luontosuhteen vaikutuksia immuunijärjestelmän vahvistumiseen.

Tuoreessa artikkelissaan Illinoisin yliopiston apulaisprofessori Ming Kuo esittää, että parantunut immuunijärjestelmän toimivuus voi muodostaa ikään kuin keskusreitin luonnon myönteisille vaikutuksille hyvinvointiin.

Tutkimustuloksia analysoidessaan hän tunnisti joukon erilaisia reittejä, jotka koostuvat kolmesta eri ryhmästä: ympäristötekijöistä, fysiologisista ja psykologisista tiloista sekä käyttäytymisestä ja olosuhteista.

Tässä listaa Kuon tunnistamista reiteistä:

Ympäristötekijät

• Ympäristötekijöillä Kuo tarkoittaa luonnon erilaisia ainesosia. Näitä ovat esimerkiksi fytonsidit, joita monet kasvit ja puut erittävät suojautuakseen bakteereilta ja sieniltä. Fytonsideillä on terveyshyötyjä myös ihmisille: ne alentavat verenpainetta, vaikuttavat autonomisen hermoston toimintaan ja vahvistavat immuunijärjestelmää.

• Toinen esimerkki ympäristötekijöistä on maaperässä elävä Mycobacterium vaccae -bakteeri, joka edistää serotoniinin vapautumista aivoissa ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Bakteeri päätyy ihmisen kehoon tyypillisesti ulkona, hengitysilman mukana. Serotoniini on aivojen välittäjäaine, joka muun muassa kohottaa mielialaa ja edistää oppimista.

• Kolmas ympäristötekijä ovat negatiiviset ilmaionit, joiden on todettu vähentävän masennusta. Niiden pitoisuudet luonnossa ovat runsaita etenkin metsä- ja vuoristoympäristöissä sekä virtaavan veden äärellä.

• Neljäntenä tekijänä Kuo mainitsee ympäristön biodiversiteetin eli eliölajien moninaisuuden. Sen on esitetty toimivan keskeisessä roolissa immuunijärjestelmässä niiden vaikutusten vuoksi, joita sillä on mikro-organismeihin, jotka elävät iholla ja suolistossa.

Lisäksi luonto vaikuttaa hyvinvointiin sen näkymillä ja äänillä, joilla on tarkkaavaisuutta elvyttäviä ja terveydentilaa parantavia vaikutuksia. Äänistä kaikkein elvyttävimmiksi koetaan tuulen ja veden äänet sekä linnunlaulu. Ympäristötekijät heijastavat ihmisen luontosuhdetta monipuolisesti.

“Ulkona on valtava melu: meren ja tuulen pauhu, kuohunta joka peittää alleen kaiken, ja minä mietin, kuinka luonnon levottomuus voikin olla niin tyynnyttävää.

– Jhumpa Lahiri, Dove mi trovo

Myös kielteisten luonnonelementtien vähyydellä on tutkittu yhteys terveyteen. Niitä ovat muun muassa ilmansaasteet, korkeat lämpötilat ja elinympäristön väkivaltaisuus, joiden kielteisiä vaikutuksia ja esiintymistä kasvillisuus tutkimusten mukaan ehkäisee. Luonto ja terveys kulkevat siis monin tavoin käsi kädessä.

Fysiologiset ja psykologiset tilat

Fysiologisiin ja psykologisiin tiloihin kuuluvat Kuon luokituksessa mm. vahvistunut didehydroepiandrosteroni-pitoisuus (DHEA), jolla on sydäntä suojeleva, ylipainoa vähentävä ja diabeteksen oireita hillitsevä vaikutus, sekä kohonnut adiponektiini, joka suojelee muun muassa verisuonia kalkkeutumiselta.

Muista tiloista Kuo mainitsee muun muassa verensokerin normalisoitumisen sekä rentoutumisen ja stressin vähenemisen, jotka parantavat unta ja vahvistavat immuunijärjestelmää.

Erityisen kiinnostavaa luontosuhteessa on se, että jo pelkkä luonnossa ”haltioituminen” alentaa tutkimusten mukaan tulehdusreaktioita. Samaan suuntaan näyttäisi toimivan myös luontokokemuksissa vahvistuva elinvoima, mikä ennakoi parempaa vastustuskykyä tulehduksia vastaan sekä alentaa kuolleisuusriskiä.

“Kevään kukkien aikaan toivomme
ettei olisi yötä,
syksyllä kuutamossa,
ettei päivä koittaisi.”

– Saigyō

Myös luonnossa tapahtuva tarkkaavaisuuden elpyminen voi vahvistaa impulssikontrollia ja vähentää riskikäyttäytymistä ja addiktoivien aineiden väärinkäyttöä. Ihminen saa hyvinvointia luonnosta siis hyvin laajasti.

Käyttäytymis- ja olosuhdetekijät

Käyttäytymis- ja olosuhdetekijöihin Kuo lukee liikunnan, unen, sosiaaliset suhteet sekä ylipainon (ja/tai sen puutteen), joiden yhteys terveyteen on monelle jo ennestään tuttua.

Lisäksi on vahva tutkimusnäyttö auringonvalon sekä kehollista että mielenterveyttä vahvistavasta vaikutuksesta. Se liittyy useampaankin seikkaan: D-vitamiinin muodostumiseen, serotoniinin erittymiseen sekä ehkä hieman yllättäen myös ultraviolettivalon tuottamiin terveyshyötyihin.

“Pelkkä eläminen ei riitä; tarvitaan auringonpaistetta, vapautta ja pieni kukka.”

– H.C. Andersen

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä luonnosta saatavia terveyshyötyjä tuottavat myös luonnosta löytyvät muodot, fraktaalit. Fraktaalit ovat itsestään toistuvia luonnon kuvioita. Niitä ovat muun muassa lumihiutaleet, lehdet, oksistot, metsät, rannikkomuodot, pilvet ja galaksikeskittymät.

Luonnon terveysvaikutukset yllättävät

Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon fraktaalikuvioiden katselulla on terveyshyötyjä, ne auttavat muun muassa stressaavista tilanteista palautumisessa.

Niiden katsominen myös aktivoi aivojen parahippokampuksen aluetta, joka on yhteydessä tunteiden säätelyyn. Eräs selitys, jota fraktaalien elvyttävyydelle on esitetty, liittyy ihmisaivojen tapaan käsitellä visuaalisia aistihavaintoja.

Evoluutiomme vuoksi visuaalinen systeemimme ymmärtää fraktaaleja luonnostaan - olemmehan lajina kehittyneet luonnonmuotojen keskellä.

Mitä tästä kaikesta oikein tulisi ajatella?

Tämän kysymyksen esitin itselleni luettuani luontosuhteeseen ja luonnon terveysvaikutuksiin liittyvistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Lääketieteelliset termit luuppasivat päässäni.

Didehydroepiandrosteroni. Adiponektiini. Parahippokampus.

Kurkkua kuristi ja tuntui, etten saanut happea. Tajusin, että minun oli saatava lukemaani etäisyyttä - ja raitista ilmaa.

Ylös, ulos ja lenkille

Kaivoin lenkkikamat niskaan ja astuin ulos. Tielle päästyäni vedin keuhkot täyteen ilmaa ja aloin juosta. Juoksin ensin tien yli, sitten pienen metsikön halki niityille ja niiden ohi kohti tiheämpää metsää, jota kanahaukka suuren kuusen nokassa vartioi.

Askel askeleelta mieleni tyyntyi. Lääketieteellinen termistö alkoi painua taka-alalle. Metsä oli sateen jäljiltä kostea ja maa tuoksui. Männyt seisoivat hiljaisina polun molemmin puolin.

Yhtäkkiä nousi tuuli. Se kipusi kiemurarunkoisen männyn oksistoon. Mitä ylemmäs se kiipesi, sitä pienempiin osiin oksisto haarautui, kunnes niitä ei enää silmällä erottanut, sellainen loputtomiin samanlaisena pienenevä muoto.

Pysähdyin ja suljin silmäni.

Luontosuhde. Tätä se oli - se mistä olin lukenut. Kieli vain oli ollut eri: lääketieteen, ei oman kehon ja aistien. Mutta tästä samasta asiasta oli ollut kyse.

Päätin, että jatkossa menisin metsään joka ikinen päivä, satoi tai paistoi.

“Toivokaamme hänelle hyvää teltanpaikkaa ja kevyttä sydäntä.”

– Tove Jansson

Syvenny luontosuhteeseen ja luonnon hyvinvointivaikutuksiin

Lisää luontosuhteesta ja luonnon terveysvaikutuksista voit lukea kirjastani Kasvun tarina. Puutarhan elämää kannatteleva voima.

Omaa luontosuhdettasi voit vahvistaa liikkumalla päivittäin luonnossa ja tekemällä arjessa havaintoja. Tukea tähän saat kirjasta Kasvun vuosi. Luonnon ja oman elämän havaintokirja.

Lisätietoa luontoon liittyvästä toiminnasta, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua Green Care Finland ry:n sivuilta.

Lisätietoa ja tutkimuksia luonnon terveysvaikutuksista

aan het Rot, M., Moskowitz, D., Young, S. (2006). Exposure to bright light is associated with positive social interaction and good mood over short time periods: a naturalistic study in mildly seasonal people.  Journal of Psychiatric Research.   

Fell, G., Robinson, K., Clifford, J., Woolf, D. & Fisher, E. (2014). Skin β-Endorphin Mediates Addiction to UV Light. Cell, 157(7), 1527-1534. 

Genuis, S. J. (2006). Keeping your sunny side up. How sunlight affects health and well-being.  Canadian Family Physician, 52(4), 422-3, 429-31. 

Gillie, O. (2005). Sunbathing is needed for optimum health in the British Isles. Health Research Forum. 

Hägerhäll, C., Laike, T., Kuller, M., Marcheschi, E., Boydston, C., & Taylor, R. (2015). Human physiological benefits of viewing nature: EEG responses to exact and statistical fractal patterns. Nonlinear dynamics, psychology, and life sciences, 19, 1-12.

Kuo M. (2015). How might contact with nature promote human health? Promising mechanisms and a possible central pathway. Frontiers in Psychology, 6.

Lambert, G., Reid, C., Kaye, D., Jennings, G., & Esler, M. (2002). Effect of sunlight and season on serotonin turnover in the brain. The Lancet, 360,1840-42. 

Li, Q., Kobayashi, M., Wakayama, Y., Inagaki, H., Katsumata, M., Hirata, Y., … Miyazaki, Y. (2009). Effect of Phytoncide from Trees on Human Natural Killer Cell Function. International Journal of Immunopathology and Pharmacology, 951–959.

Komori, T., Fujiwara, R., Tanida, M., Nomura, J., & Yokoyama, M. (1995). Effects of Citrus Fragrance on Immune Function and Depressive States. Neuroimmunomodulation, 2, 174-80.

Liu, D., Fernandez, B., Hamilton, A., Lang, N., Gallagher, J., Newby, D., Feelisch, M., & Weller, R. (2104). UVA irradiation of human skin vasodilates arterial vasculature and lowers blood pressure independently of nitric oxide synthase. Journal of Investigative Dermatology, 134(7), 1839-46. 

Mandelbrot, B. & Wheeler, J. (1983). The Fractal Geometry of Nature. American Journal of Physics, 51, 286. 

Walch, J., Rabin, B., Day R, Williams, J., Choi, K., & Kang, J. (2005). The effect of sunlight on postoperative analgesic medication use: a prospective study of patients undergoing spinal surgery. Psychosomatic Medicine, 67, 156-63.