5 näkökulmaa

1. Kysy vanhemmiltasi

Jossain vaiheessa ihminen tulee siihen ikään, että alkaa kaivella juuriaan. Tulee mieleen monia kysymyksiä. Millaista vanhemmilla oli silloin, kun he eivät vielä osanneet työntää lusikkaa suuhunsa, missä he sitten tutustuivat ja entä millainen minä, heidän lapsensa, silloin joskus pienenä oikeastaan olin? Moiset kyselyt herättävät usein hämmästystä. Kulmakarvat kohoilevat, neniä hierotaan, käsi ohjautuu raapimaan korvaa. Tjaa. Mistä sinä nyt tuollaisia keksit? Siitä kaikesta on jo niin pitkä aika.

2. Tutustu esihistoriaan

Jos kuulut siihen sukupolveen, jonka vanhemmat syntyivät, kun miehet palasivat rintamalta ja vaikenivat kaikilla kielillä, sinua on onnistanut. Suvun sotatrauma on takuuvarma lottopotti, jonka parissa loppuelämä sujuu rattoisasti kuin päättymättömän ristisanatehtävän äärellä. Tosiasiassa suurin osa ajatusmalleistamme on paljon vanhempaa perua, jopa useita tuhansia vuosia. Siihen aikaan, kun esi-isämme ja –äitimme tonkivat juuria ja elivät karavaanarielämää jurtissa, he myös uskoivat monenlaisiin asioihin. Käärmeissä oli suojaavaa voimaa. Lähimetsän karhua kunnioitettiin ja palvottiin. Onnea oli vakioinen määrä. Jos yksi sai jotain, se oli toiselta pois.

3. Perehdy myytteihin

Se, miten esivanhempamme omasta elämästään ajattelivat, saattaa lymytä mielemme sopukoissa yhä. Myyttitutkija Claude Lévi-Straussin mukaan myytit nimittäin ajattelevat meissä. Tällä lauseella hän tarkoittaa, että vanhoissa uskomuksissa on niin paljon pitoa, että ne muuttuvat äärimmäisen hitaasti. Tämä puolestaan tarkoittaa, että monet vanhat uskomukset voivat vaikuttaa elämäämme, olimmepa niistä tietoisia tai emme.

4. Tutki uskomuksiasi

Myyttien voima piilee niiden sosiaalisuudessa. Kun ryhmä ihmisiä alkaa ajatella lintujen välittävän viestejä kuolleilta, siitä ajan myötä muodostuu uskomus, jonka avulla sukupolvi toisensa jälkeen vaalii toivoa menetyksen kohdatessaan. Mutta enhän minä ajattele mitään tuollaista, saatat ajatella. Valitsen tarkasti ja perusteellisesti sen, mihin uskon. Näin saatat tehdäkin. Mutta jos et ole asiasta 100 %:n varma, voit kenties hyötyä siitä, jos uskaltaudut tutkimaan omia uskomuksiasi ikiaikaisten myyttien valossa. Avoimella mielellä.

5. Mene luontoon

Muinaiset esivanhempamme olivat metsästäjä-keräilijöitä, jotka elivät kiinteässä yhteydessä luontoon. He kokivat olevansa osa sitä, eivät siitä erillisiä. Siksi suurin osa vanhoista uskomuksista liittyy luontoon. Luonnon avulla ennustettiin, suojauduttiin ja parannettiin. Luonnosta ammennettiin myös voimaa. Ennen kaikkea luonnon erityislaatuinen voima liitettiin eläimiin: karhuun, hirveen ja pöllöön – ja lukuisiin muihin Pohjolan voimaeläimiin. Sanonta kuuluu: vahva kuin karhu, viisas kuin pöllö ja älykäs kuin korppi. Mistä nämä ajatukset ovat peräisin? Tiedätkö, millaisia voimia sinuun kätkeytyy? Haluaisitko ottaa ne täysimittaisesti käyttöön?

Lisää tietoa
Jos kiinnostuit aiheesta, löydät lisää tietoa 6.9. ilmestyvästä kirjastani Pohjolan voimaeläimet. Kirjan voi tilata ennakkoon tästä.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Magnesia Festivalin blogissa heinäkuussa 2018.